Keskuskauppakamarin säännöt

Säännöt päivitetty edellisen kerran 1.12.2017 Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kokouksessa.

1 § Keskuskauppakamarin tarkoitus ja kotipaikka

Keskuskauppakamari toimii kauppakamarilain (878/2002) 1 §:ssä tarkoitettuna kauppakamarien yhteiselimenä.

Keskuskauppakamarin tarkoituksena on kauppakamarilain 1 §:n mukaisten tehtävien hoitaminen.

Keskuskauppakamarin kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Keskuskauppakamarin toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Keskuskauppakamari
1) edistää koko maassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, yrittäjyyttä, tervettä kilpailua ja markkinataloutta,
2) osallistuu lainsäädännön ja viranomaisten päätösten sekä muiden yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavien toimenpiteiden valmisteluun Suomessa, Euroopan unionissa ja maailmanlaajuisesti,
3) tekee aloitteita ja antaa lausuntoja edellä mainituissa asioissa,
4) myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena ansiomerkkejä,
5) tukee kauppakamareita niille kuluvien tehtävien hoitamisessa,
6) edistää kansainvälistymistä ja hoitaa yhteyksiä muiden maiden kauppakamareihin
ja
7) harjoittaa edellä mainittuihin asioihin liittyen tiedotus-, julkaisu-, neuvonta-, koulutus- ja tutkimustoimintaa.

3 § Keskuskauppakamarin jäsenet

Keskuskauppakamarin jäseniä ovat kauppakamarilain 1 §:ssä tarkoitetut kauppakamarit. Keskuskauppakamarissa ei voi olla muita jäseniä.

Kauppakamarilla on oikeus erota Keskuskauppakamarista ilmoittamalla siitä kirjallisesti Keskuskauppakamarin hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Keskuskauppakamarin on ilmoitettava eroamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle.

Jos työ- ja elinkeinoministeriö peruuttaa kauppakamarilain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan kauppakamarilta, sen jäsenyys Keskuskauppakamarissa lakkaa.

4 § Keskuskauppakamarin toimivaltajako

Keskuskauppakamarin päätösvaltaa käyttää Keskuskauppakamarin valtuuskunta, joka muodostuu kauppakamarien valitsemista edustajista. Keskuskauppakamarin asioita hoitavat hallitus, toimitusjohtaja ja hänen apunaan Keskuskauppakamarin toimisto.

5 § Keskuskauppakamarin valtuuskunta ja sen valitseminen

Kauppakamarin valitsemien edustajien lukumäärä määräytyy kunkin kauppakamarin edellisen vuoden viimeisen päivän jäsenten lukumäärän suhteessa. Jäseniksi luetaan tässä pykälässä elinkeinotoimintaa harjoittava oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, yksityinen elinkeinonharjoittaja sekä elinkeinotoimintaa edistävä rekisteröity yhdistys tai oikeuskelpoinen yhteisö.

Kukin kauppakamari nimeää Keskuskauppakamarin valtuuskuntaan neljä edustajaa kutakin 200 ensimmäistä jäsentä kohti sekä yhden edustajan kutakin seuraavaa alkavaa 200 jäsentä kohti. Lisäksi kauppakamarien toimitusjohtajilla on valtuuskunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

6 § Menettely Keskuskauppakamarin valtuuskunnassa

Valtuuskunnan kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Päätökseksi tulee asiakysymyksissä

1) se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, jollei näissä säännöissä toisin määrätä;
2) äänten mennessä tasan se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa;
3) sääntöjen muuttamista koskevassa asiassa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä; sekä
4) kauppakamarien maksuosuuden muuttamista koskevassa asiassa se mielipide, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Kokouksessa toimitettavassa vaalissa noudatetaan enemmistövaalitapaa, ellei henkilövalinta tapahdu yksimielisesti tai säännöissä ole toisin määrätty. Enemmistövaalitapaa käytettäessä tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet, ellei valita vain yhtä henkilöä, jolloin valituksi tulemiseen vaaditaan yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan valinnan ratkaisee arpa.

Keskuskauppakamarin valtuuskunnan jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia valtuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

7 § Valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat

Valtuuskunta kokoontuu kevätkokoukseen viimeistään kesäkuussa ja syyskokoukseen viimeistään joulukuussa.

Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kevätkokouksessa on
1) päätettävä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä; sekä
2) päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

Keskuskauppakamarin valtuuskunnan syyskokouksessa on
1) valittava puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä vahvistettava hallituksen jäsenten lukumäärä ja valittava hallituksen jäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi;
2) valittava kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa;
3) vahvistettava talousarvio ja toimintasuunnitelma; sekä
4) vahvistettava kauppakamarien ja Keskuskauppakamarin keskinäiset maksuosuudet.

Keskuskauppakamarin valtuuskunnan varsinaisessa kokouksessa on lisäksi

1) vahvistettava kauppakamarilain 2 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten asetettujen toimielinten säännöt ja valittava niiden jäsenet;
2) asetettava vakinaiset toimielimet ja valittava niiden jäsenet sekä vahvistettava niiden säännöt;
3) päätettävä Keskuskauppakamarin sääntöjen hyväksymisestä ja muuttamisesta;
sekä
4) käsiteltävä muut asiat, jotka lain tai Keskuskauppakamarin sääntöjen mukaan kuuluvat Keskuskauppakamarin valtuuskunnan kokoukselle, sekä käsiteltävä muut kokouskutsussa mainitut tai hallituksen sille esittämät asiat.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun Keskuskauppakamarin valtuuskunta niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on toimitettava kullekin jäsenelle kirjallisesti vähintään 10 päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksessa käsiteltävät asiat. Valtuuskunnan kokouksessa puhetta johtaa Keskuskauppakamarin puheenjohtaja ja hänen ollessa estyneenä tai esteellisenä varapuheenjohtaja.

8 § Keskuskauppakamarin hallitus

Keskuskauppakamarin hallituksen on lain ja sääntöjen sekä valtuuskunnan päätösten mukaan hoidettava huolellisesti Keskuskauppakamarin asioita.

Keskuskauppakamarin hallitukseen kuuluu Keskuskauppakamarin puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan ohella vähintään kuusi ja enintään kaksitoista Keskuskauppakamarin valtuuskunnan syyskokouksen valitsemaa jäsentä. Hallituksessa tulee olla edustettuina maan eri alueet ja elinkeinoelämän eri toimialat sekä kansainvälistä toimintaa harjoittavat yritykset. Hallituksen jäsenenä ei saa olla henkilö, joka on konkurssissa tai jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu. Hallituksen jäsenistä vähintään puolella on oltava kotipaikka Suomessa, jollei patentti- ja rekisterihallitus myönnä lupaa poiketa tästä.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä jäsentä ovat läsnä. Kutsu hallituksen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti vähintään viisi päivää ennen kokousta. Kiireellisen asian käsittelyä varten hallitus voidaan kutsua koolle lyhyemmässäkin ajassa. Hallituksen kokouksessa puhetta johtaa Keskuskauppakamarin puheenjohtaja ja hänen ollessa estyneenä tai esteellisenä varapuheenjohtaja.

9 § Keskuskauppakamarin muut toimielimet

Keskuskauppakamarissa toimii kauppakamarilain 2 §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten

1) kauppakamarilain 5 §:ssä tarkoitettu lautakunta (Keskuskauppakamarin lunastuslautakunta),
2) Keskuskauppakamarin välittäjäkoelautakunta ja
3) Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta.

Näiden ohella Keskuskauppakamarissa voi valtuuskunnan päätöksen mukaisesti toimia seuraavat toimielimet:
1) liiketapalautakunta,
2) ansiomerkkilautakunta,
3) tavarantarkastajalautakunta,
4) mainonnan eettinen neuvosto,
5) välimieslautakunta,
6) elintarvikeketjun kauppatapalautakunta.

Keskuskauppakamarin valtuuskunta voi asettaa määrättyjä erityiskysymyksiä varten myös muita toimielimiä. Tarkempia määräyksiä niiden toiminnasta annetaan toimielinten säännöissä, jotka valtuuskunta vahvistaa.

Keskuskauppakamarin hallitus voi myöntää eron vakinaisten lautakuntien tai valiokuntien puheenjohtajille tai jäsenille kesken toimikauden ja nimittää toisen henkilön eronneen henkilön tilalle seuraavaan valtuuskunnan kokoukseen päättyväksi toimikaudeksi.

10 § Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja ja toimisto

Keskuskauppakamarissa on toimitusjohtaja, jonka tulee huolehtia Keskuskauppakamarille kuuluvien tehtävien hoitamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Keskuskauppakamarissa voi lisäksi olla varatoimitusjohtajan ja johtajan toimet sekä muita toimihenkilöitä. Toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan nimittää Keskuskauppakamarin hallitus. Johtajan nimittää Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja.

Hallitus päättää toimitusjohtajan ja varatoimitusjohtajan, ja toimitusjohtaja muun henkilökunnan palkkauksesta sekä muista työehdoista.

11 § Keskuskauppakamarin nimen kirjoittaminen

Keskuskauppakamarin nimen kirjoittaa Keskuskauppakamarin puheenjohtaja tai toimitusjohtaja tai varatoimitusjohtaja, kukin yksin tai kaksi hallituksen määräämää johtajaa yhdessä.

Keskuskauppakamarin puolesta annettavat todistukset ja muut asiakirjat sekä Keskuskauppakamarin taloutta koskevat asiakirjat allekirjoittaa toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä Keskuskauppakamarin toimihenkilö.

12 § Keskuskauppakamarin kirjanpito ja tilintarkastus

Keskuskauppakamarin tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös ja kirjanpitoaineisto sekä muut tarpeelliset asiakirjat on maaliskuun aikana jätettävä tilintarkastajille, joiden on suoritettava tehtävänsä huhtikuun kuluessa ja annettava kirjallinen tilintarkastuskertomus. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus on annettava valtuuskunnan kevätkokoukselle.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuksesta on voimassa, mitä kauppakamarilaissa (878/2002) ja tilintarkastuslaissa (936/1994) säädetään. Keskuskauppakamarilla on oltava kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa, joiden on oltava KHT- tai HT-tilintarkastajia.

13 § Keskuskauppakamarin purkautuminen

Jos Keskuskauppakamari puretaan tai lakkautetaan, sen varat on käytettävä viimeisen valtuuskunnan kokouksen päättämällä tavalla johonkin Keskuskauppakamarin toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

14 § Sääntöjen suhde yhdistyslakiin

Ellei kauppakamarilaista (878/2002) tai näistä säännöistä muuta johdu, Keskuskauppakamarin toimintaan sovelletaan yhdistyslakia (503/1989).