Vihreiden investointien kotiutus vaatii Suomen kilpailukyvyn vahvistamista

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Lenita Toivakka ja elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.

Eurooppa on herännyt kiristyvään kansainväliseen kilpailuun vihreistä investoinneista. Yhdysvaltain mittavat julkiset ilmastotuet haastavat EU:ta, ja puolet kaikista puhtaan energian investoinneista tehdään Kiinassa. EU on myös monilta osin hyvin riippuvainen Kiinan teknologia- ja raaka-ainetuonnista.

EU ei ole kädetön vastaamaan Yhdysvaltain tukitoimiin. Yhdysvaltain ilmastopaketin mittakaava on noin 330 miljardia euroa, kun EU:n erilainen vihreän siirtymän rahoitus muun muassa elpymisrahastosta on yhteensä jopa 390 miljardia euroa. Olennaista on käyttää olemassa olevaa rahoitusta tehokkaammin ja vahvistaa EU:n aitoa kilpailukykyä.

Euroopan vastaus Yhdysvalloille uhkaa kuitenkin johtaa tukikilpailuun, joka vääristää EU:n sisämarkkinoita. EU:n uudet valtiontukisäännöt antavat jäsenmaille luvan tietyin ehdoin nokittaa kolmansien maiden tukia. Sääntöihin on ollut voimassa poikkeuksia pandemian ja sodan vuoksi jo vuodesta 2020 lähtien, ja nyt ne jatkuvat vuoteen 2025 asti. Tukikilpailussa pärjäävät ne, joilla on syvimmät taskut.

”Avokätisessä julkisen rahan jakamisessa emme pärjää.”

Suomen on ponnisteltava toimivien sisämarkkinoiden ja vapaan kaupan puolesta Euroopassa vahvistuvia protektionistisia ääniä vastaan. Vientivetoinen Suomi elää ulkomaankaupasta, ja EU tarvitsee jatkossakin muualla maailmassa tuotettuja raaka-aineita, teknologioita ja puolivalmisteita oman vihreän siirtymänsä toteuttamiseen. Euroopan oman teollisuuden ja raaka-ainetuotannon vahvistaminen on tarpeen. Ilman vapaata kauppaa välttämätön murros fossiilitaloudesta vähähiiliseen talouteen on kuitenkin hidas ja kallis.

Kiinan suhteen tarvitaan kaksoisstrategia, jossa kriittisiä riippuvuuksia vähennetään ja riskejä hajautetaan, mutta tunnistetaan Kiinan ohittamaton rooli maailmantaloudessa ja ilmastonmuutoksen hillinnässä. Monipuoliset toimitusketjut ja kauppakumppanuudet tukevat haavoittuvuuksien purkamista. Vapaakauppasopimusten ripeä edistäminen turvaisi EU:n kriittisten raaka-aineiden saatavuutta.

EU:n ja Yhdysvaltojen välillä tarvitaan vapaakauppasopimuksen kevytversio, jotta eurooppalainen tuotanto saadaan Yhdysvaltain ilmastotukien piiriin. Presidentti Joe Bidenin ja EU:n komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyenin tapaaminen 10. maaliskuuta loi neuvotteluille hyvän perustan. Vihreässä siirtymässä EU ja Yhdysvallat ovat kumppaneita, jotka voivat yhdessä tuottaa ratkaisuja maailman päästövähennystavoitteisiin.

Suomelle vihreä siirtymä on valtava mahdollisuus. Siksi tulevan hallituksen on tartuttava niihin toimiin Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, jotka ovat omissa käsissä. Avokätisessä julkisen rahan jakamisessa emme pärjää. Kohdennettuja toimia voidaan tarvita eniten haastetuilla toimialoilla, kuten vety- ja akkuarvoketjussa.

Kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa avain vihreiden investointien kotiuttamiseksi Suomeen on kilpailukykyinen ja ennakoitava toimintaympäristö, vakaa julkinen talous, sujuva luvitus, osaavan työvoiman saanti ja runsas puhtaan energian tarjonta.

Lenita Toivakka, kansainvälisten asioiden johtaja
Teppo Säkkinen, elinkeino- ja ilmastoasiantuntija

Teppo Säkkinen

Johtava asiantuntija, Elinkeino- ja ilmastopolitiikka

+358 50 516 2868

Kategoriat:Kilpailukyky, Talous, EU, Ilmasto, Vienti, Vastuullisuus, Teppo Säkkinen