Keskuskauppakamarin mielestä hallituksen esitys ravintoloiden tukemiseksi on riittämätön. Esitetty noin 123 miljoonan tukipaketti ei kompensoi riittävästi ravintoloiden sulkemisesta ja elinkeinovapauden rajoittamisesta aiheutuvia tappioita ravintola-alan yrittäjille. Lisäksi eduskunnan tulisi korjata tuensaannin ehtoja, jotka jättävät esimerkiksi kausiravintoloiden yrittäjät tyhjän päälle, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
Hallituksen päätös sulkea ravintolat huhti-toukokuun ajaksi on ajanut ravintola-alan yritykset syvään ahdinkoon. Useiden yritysten myynti on tippunut nollaan, mutta kiinteät kustannukset juoksevat edelleen. Hallituksen esittämä tukipaketti ei Keskuskauppakamarin mukaan ole riittävä täyttämään perustuslakivaliokunnan hallitukselle asettamaa edellytystä yrityksille suunnattavasta kohtuullisesta kompensaatiosta kuin nimellisesti.
”Eduskunnan tulisi ainakin tuplata ravintoloiden tukemiseen esitetty summa. Suunnitellusta noin 123 miljoonan tukipaketista varsinaista kompensaatiota on n. 83 miljoonaa. Noin 40 miljoonaa on henkilöstön uudelleen palkkaamiseen suunnattua tukea. Kompensaation summa on vaatimaton suhteessa yrittäjien valtaviin menetyksiin”, Sipola sanoo.
Ravintoloiden tukipaketti on eduskunnan lähetekeskustelussa tänään tiistaina.
Keskuskauppakamarin mukaan myös tuensaannin ehtoja tulisi korjata.
Kompensaatio määräytyy huhtikuun myynnin pudotuksesta suhteessa tammi-helmikuun myyntiin. Henkilöstön uudelleenpalkkaamisen tuki taas perustuu ravintolan henkilöstömäärään helmikuussa. Nämä ehdot tarkoittavat, että esimerkiksi kesäravintolat eivät saa minkäänlaista tukea, vaikka ovat kärsineet huhti-toukokuun myynnin menetyksistä”, Sipola sanoo.
Keskuskauppakamarin mukaan tämän kevään myynnin laskua tulisi voida suhteuttaa kausiravintoloiden osalta esimerkiksi viime vuoden vastaaviin kuukausiin.
Epäkohtana Keskuskauppakamari nostaa esiin myös ehdon, jonka mukaan ravintolalle mahdollisesti jo myönnetty koronaepidemiaperusteinen Business Finlandin tai ELY-keskuksen myöntämä kehittämisrahoitus vähennetään suorasta tukisummasta.
”Kehittämisrahoitus ei ole kompensaatiota, eikä sitä ole mahdollista käyttää kiinteisiin kuluihin tai tappioiden paikkaamiseen. Ravintolat, jotka ovat aktiivisesti lähteneet kehittämään liiketoimintaansa paremman tulevaisuuden toivossa, ovat aivan yhtä oikeutettuja täyteen kompensaatioon kuin muutkin”, Sipola sanoo.
Keskuskauppakamari vaatii suoraa tukea myös muille hallituksen päätösten seurauksena liiketoimintansa menettäneille aloille kuten hotelli- ja matkailualalle, henkilöliikenteelle sekä tapahtuma- ja messujärjestäjille.
”Eduskunnan tulisi edellyttää, että hallitus valmistelee kohdennetun tuen myös näille pahiten kärsineille aloille, joiden myynti ja toiminta on romutettu hallituksen päätösten seurauksena”, Sipola sanoo.
Hallitukselta Keskuskauppakamari toivoo pikaisia ohjeita siitä, millä tavalla ravintoloiden avautuminen kesäkuussa voidaan toteuttaa. Ravintolat tarvitsevat välittömästi tietoa mahdollisista rajoituksista ja turvaohjeista, jotta voivat suunnitella liiketoimintansa uudelleenkäynnistämistä kesäkuun alusta.
”Kesäkuun alkuun on muutama viikko. Ravintolan avaaminen ei käy yhdessä yössä. Ohjeistuksella on kiire. Vaarana on, että ravintoloiden ahdinko jatkuu linjausten puuttuessa”, Sipola sanoo.
Keskuskauppakamari on myös esittänyt ravintolapalveluiden ja anniskelun alv:n laskemista väliaikaisesti 10 prosenttiin, kun taloutta ryhdytään kesällä elvyttämään. Ravintolapalveluiden nykyinen alv-kanta on 14 prosenttia ja anniskelun 24 prosenttia. Alv-kannan väliaikainen alentaminen lisäisi alan työllisyyttä, parantaisi ravintola-alan hintakilpailukykyä sekä ennen kaikkea vauhdittaisi yksityistä kulutusta.
