Suomen hyvin virinnyt kasvu uhkaa tulevaisuudessa jäädä osaajapulasta kiinni. Jo tällä hetkellä yrityksillä eri puolella Suomea on vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa. Samaan aikaan työttömyysaste on koko maassa 8 prosenttia ja useilla alueilla enemmänkin.
Työvoiman kohtaanto-ongelma tulee tulevaisuudessa syvenemään, mikäli muutoksia ei tehdä. Työelämää odottaa tulevina vuosina niin raju teknologian, digitalisaation ja tekoälyn johtama murros, että haasteisiin tulee vastata jo nyt.
Hurjimpien arvioiden mukaan joka viidennen suomalaisen on kouluttauduttava ensi vuosikymmenen aikana uudelleen. Kokoluokka kertoo siitä, ettei asiaa ratkaista väliaikaisilla pikkutempuilla.
Tarvitsemme kouluttautumisen rakenteisiin meneviä uudistuksia, jotka ovat käyttökelpoisia pitkään. Emme voi enää ajatella, että ihmisen on joka kerta kouluttauduttava alaa vaihtaessaan pohjakoulutusta myöten uudelleen. Tulevaisuudessa tarvitaan elinikäisestä oppimisesta pohjaavaa, ajassa kiinni olevaa koulutustarjontaa, joka palvelee ammatinvaihtajia joustavasti ja kaikille avoimesti.
Hallituksen kehysriihen yhteydessä päätettiin jatkuvan oppimisen uudistuksesta. Sen tavoite on tehdä eri tutkintojen osien tai sitä pienempien kokonaisuuksien suorittamisesta helpompaa.
Opetusministeriö myöntääkin 3,3 miljoonaa euroa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille 30-60 opintopisteen pikakoulutuksia varten. Useat korkeakoulut ovat jo ilmoittaneet aloittavansa maksuttomia pikakoulutuksia, joilla yritetään helpottaa työvoimapulaa erityisesti teknologian aloilla. Helsingin yliopisto vastasi haasteeseen avaamalla tietojenkäsittelytieteen ensimmäisen vuoden opinnot kaikille avoimiksi.
Suunta on oikea. Hallituksen on budjettiriihessä varattava rahaa myös ensi vuoden budjettiin. Mutta erityisen tärkeää on, ettei uudistus jää väliaikaiseksi kokeiluksi, eikä rahoitus kertaluonteiseksi panostukseksi.
Tarvitsemme lainsäädännön, jolla tutkintoon johtamattomien koulutusten kehittämisestä tehdään korkeakoulujenkin näkökulmasta pitkäjänteisesti houkuttelevaa ja järkevää. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen painoarvoa korkeakoulujen taloudellisessa ohjauksessa tulee lisätä.
Nykyhallituksen on edistettävä tarvittavan lainsäädännön toimeenpanoa niin, että se saadaan voimaan ennen ensi kevään eduskuntavaaleja. Muutoin mikään ei sido seuraavaa hallitusta toimimaan asian hyväksi. Huonoimmassa tapauksessa lainsäädännön uudistaminen venyy vuosien päähän, kun se käy läpi hallitusohjelmakirjausten ja erilaisten komiteoiden ja työryhmien mankelin. Tällaiseen odotteluun meillä ei ole varaa.
Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena Etelä-Suomen Median lehdissä.