Korkeakouluille uusi perusrahoitus

Korkeakoulutus on ollut 2010-luvulla suuressa murroksessa. Suomessa lähes kymmenen vuotta kestänyt talouden taantuma aiheutti sen, että korkeakoulutuksen valtionrahoitusta on vähennetty. 90-luvun lamassa tilanne oli toisin. Silloin koulutusleikkauksia vältettiin, koska nähtiin koulutuksen tulevaisuutta rakentava luonne. Koronakriisin seurauksena ollaan taas tilanteessa, jossa julkista taloutta on tasapainotettava merkittävästi tulevien vuosien aikana. Meidän näkemyksemme on, että koulutukseen kohdistuvia leikkauksia pitää välttää viimeiseen asti.

Perustetaan yliopistosäätiö

Me esitämme, että koulutukseen tehdään pysyvä investointi perustamalla Suomen yliopistosäätiö. Säätiön päätehtävänä on vastata yliopistojen perusrahoituksesta yhdessä jokaiselta opiskelijalta kerättävien lukukausimaksujen kanssa.

Ylipistosäätiölle annetaan säädepääomaksi valtion suoria ja välillisiä omistuksia pörssiyhtiöissä ja tarvittaessa listaamattomissa kaupallisesti toimivissa yhtiöissä. Säädepääoman määrä ja siirrettävät omistukset määritellään siten, että niiden vuosittaisen tuoton voidaan uskottavasti ennakoida riittävän rahoittamaan valtaosan yliopistojen vuosittaisesta perusrahoituksesta (vuoden 2020 taso 1,68 mrd. euroa).

Valtion suorat ja Solidiumin kautta olevat omistukset pörssiyhtiöissä olivat vuoden 2020 alussa arvoltaan noin 30 miljardia euroa. Vuonna 2018 tuloutukset valtiolle pörssiyhtiöistä ja listaamattomista kaupallisesti toimivista yhtiöistä olivat yhteensä noin 1,32 miljardia euroa. Vuonna 2017 sama luku oli noin 1,7 miljardia euroa.

”Tehdään koulutukseen pysyvä investointi perustamalla Suomen yliopistosäätiö.”

Valtion omistuksilla on historian saatossa tuettu yhteiskunnan kehittymistä sen tärkeissä vaiheissa. Omistusten käyttäminen pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseksi on äärimmäisen tärkeää. Suhdannepolitiikan välineenä ja juoksevien menojen katteena valtion omistukset tai niiden tuotot toimivat huonosti. Paljon menee hukkaan eikä hukattua saa takaisin. Meidän näkemyksemme mukaan valtion omistusten siirtäminen Suomen Yliopistosäätiöön turvaisi omistukset pitkälle tulevaisuuteen ja laittaisi niiden tuotot hyvään käyttöön: suomalaisen korkean osaamisen turvaamiseen ja kehittämiseen.

Esittämämme uudistus on valtiontalouden näkökulmasta käytännössä kustannusneutraali. Kun yliopistoja perusrahoitus katetaan Suomen yliopistosäätiön kautta omaisuustuloilla ja kerätyillä lukukausimaksuilla, voidaan perusrahoitukseen varattu nykyinen budjettirahoitus siirtää muuhun käyttöön. Yliopistojen rahoitusta voidaan tarvittaessa täydentää budjettirahoituksella.

Me vaadimme, että yliopistojen perusrahoitukseen tehdään vuosittain kustannusten nousua vastaava indeksikorotus.

Ammattikorkeakouluille vakaa perusrahoitus

Me esitämme, että pidemmän aikavälin tavoitteeksi asetetaan myös ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen siirtäminen Suomen yliopistosäätiön hoidettavaksi. Tavoitteen saavuttaminen vaatii käytännössä säätiön omistusten arvonnousua ja sitä kautta vuosittaisten tuloutusten kasvua. Pidämme tätä realistisena tavoitteena, kun tarkastellaan valtion omistusten arvon kehittymistä 2000-luvulla.

”Päättäjien on sitouduttava periaatteeseen, jonka mukaan koulutuksesta ei leikata talouden taantuman iskiessä vaan se nähdään tulevaisuusinvestointina.”

Ennen perusrahoituksen siirtämistä yliopistosäätiön hoidettavaksi on ammattikorkeakouluille turvattava tasainen perusrahoitus niin hyvinä kuin heikkoinakin valtiontalouden aikoina. Poliittisten päättäjien on sitouduttava periaatteeseen, jonka mukaan koulutuksesta ei leikata talouden taantuman iskiessä vaan se nähdään tulevaisuusinvestointina.

Me vaadimme, että ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen tehdään vuosittain kustannusten nousua vastaava indeksikorotus.

Kilpailukyvyn avaimet 2020-luvulla – Suomesta maailman kilpailukykyisin maa