Tarvitaan tuottavuutta parantava sote-uudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on oltava kustannusten kasvun hillintä ja tuottavuuden parantaminen.
Ikääntyvä väestö ja sen myötä kasvava sote-palveluiden tarve, heikkenevä huoltosuhde, valtion talouden kestävyysvaje, kuntatalouden kriisi sekä syvenevä työvoimapula sote-alalla vaativat, että sote-palveluita järjestetään ja tuotetaan jatkossa tehokkaammin ja pienemmin kustannuksin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat vuonna 2017 noin 24 miljardia euroa. Kuntien budjeteissa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat suurin menoerä, sillä niiden osuus budjeteista vaihtelee 40-80 prosentin välillä.
”Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on yksi tehokkaimmista keinoista puuttua kestävyysvajeeseen.”
Kustannusten kasvua on hillittävä ja tuottavuutta parannettava, sillä nykyinen kehitys johtaa väistämättä paitsi julkisen talouden yhä syvempään kriisiin niin myös ennen kaikkea palveluiden rapautumiseen.
Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen on yksi tehokkaimmista keinoista puuttua kestävyysvajeeseen. Sote-uudistuksen tekemistä on hidastanut välillä perustuslailliset tulkintakysymykset, välillä poliittiset erimielisyydet. Kerta toisensa jälkeen uusi hallitus on aloittanut valmistelun uudestaan.
Suomen olisi syytä seurata kansainvälisten instituutioiden kuten OECD:n neuvoa ja viedä lopulta uudistus maaliin. Olemme jo nyt rutkasti myöhässä.
Tuottavuuden paranemisen avaimet löytyvät selvästi suurempien järjestäjien sekä tuottajien välisen kilpailun avulla. Kuntia on kannustettava yhdistymään. Perusterveydenhuollon järjestämisvastuun minimikokoa tulisi kasvattaa sekä lyhentää hoitojonoja hoitotakuun avulla.
Palveluseteliä tulisi hyödyntää laajemmin ja asiakaskeskeisesti. Ei ole olennaista, hoitaako potilaan yksityinen vai julkinen sektori. Olennaista on hoidon laatu ja sen tuottama kustannus julkiselle sektorille. Valinnanvapaus tuottaa markkinaehtoisesti hyvän lopputuleman perusterveydenhuollossa.
Keskuskauppakamarin sote-mallin peruslähtökohtia:
- Ohjataan ja kannustetaan kuntia kasvattamaan kokoaan. Unohdetaan maakuntahallinto.
- Tarjotaan kuntaliitoksiin taloudellisia kannustimia.
- Kasvatetaan merkittävästi perusterveydenhuollon järjestämisvastuun minimikokoa.
- Lyhennetään hoitojonoja hoitotakuulla. Jos julkinen ei pysty tarjoamaan hoitoa, on asiakkaan saatava palveluseteli.
- Luodaan palvelusetelien laajemmalla hyödyntämisellä asiakaslähtöinen valinnanvapaus perusterveydenhuoltoon.
