Koronaviruksen uuden omikronmuunnoksen merkitys taloudelle ja ensi vuoden suhdannekehitykselle on vielä hämärän peitossa, mutta ennusteita voi tehdä. Herkkähermoisten yöunet ovat uhattuna, mutta optimistinenkin toteutuma on mahdollinen, muistuttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Pessimisti: Tiukat sulkutoimet, lomautukset nousuun, vienti tyssää, lisää velkaa
Omikron on mutatoitunut runsaasti eikä siis ole uusi versio deltavariantista. Siksi on mahdollista, että rokotteilla tai aikaisemmilla tartunnoilla hankittu immuniteetti ei toimi omikronia vastaan toivotusti.
”Jos rokotesuoja osoittautuu riittävän huonoksi, ja omikron riittävän tarttuvaksi, tarvitaan tiukkoja sulkutoimia, jotka kääntäisivät talvella suhdanteen pakkaselle ja palvelualojen lomautukset takaisin nousuun”, Appelqvist sanoo.
Pahimmassa tapauksessa myös maailmantalouden elpyminen ajaa karikolle, mikä vaikuttaisi Suomenkin vientiin. Lisäksi valtiot joutuisivat jälleen venymään tukitoimiensa kanssa.
”Se tarkoittaa monelle jo valmiiksi velkaiselle valtiolle uutta velkaa vanhan velan päälle, mikä synkentää talouden kasvunäkymiä pidemmällä aikavälillä, kun velkoja yritetään sulattaa pois”, Appelqvist sanoo.
Appelqvist kuitenkin muistuttaa, että edes pessimistisessä vaihtoehdossa ei oltaisi lähtöruudussa eli kevään 2020 tilanteessa.
”Nykyisiä rokotteita pystytään todennäköisesti muuntamaan siten, että ne toimivat paremmin myös uusia variantteja vastaan. Siihen menee kuitenkin aikaa. Bruttokansantuotteen supistuminen kestäisi pitkälle vuoden 2022 puolelle”, Appelqvist sanoo.
Optimistinen skenaario: Laumasuoja kasvaa, taloudet avautuvat pysyvästi
Optimistin mukaan omikron joko aiheuttaa aiempaa lievempää tautia tai se jää pysyvästi deltavariantin varjoon. Silloin uusi variantti ei muuttaisi mitään tai se voisi olla jopa hyvä uutinen.
”Parhaimmillaan voisi käydä niin, että omikron auttaa ihmisiä kasvattamaan immuniteettiä koronaa vastaan ilman, että vaikeiden tautitapausten määrä kasvaa. Äärioptimistisessa skenaariossa omikron viitoittaisi siis tietä talouksien pysyvään avautumiseen, laumasuojaan ja elämän normalisoitumiseen”, Appelqvist sanoo.
Appelqvist kuitenkin muistuttaa, että on aivan liian aikaista tehdä optimistin toivomia johtopäätöksiä.
”Todettuja tapauksia on toistaiseksi vähän, ja on monta mahdollista selitystä sille, että tauti on ilmennyt lievänä. On siten varsin optimistista olettaa, että omikron on vaaraton”, Appelqvist sanoo.
Todennäköisempi, mutta yhä melko optimistinen vaihtoehto on Appelqvistin mukaan sellainen, jossa omikron ei pärjää deltavirukselle tartuttavuudessa. Silloin se jäisi deltan varjoon, eikä muodostuisi käytännössä erityisen suureksi uhaksi, vaikka olisikin itsessään vaarallinen.
Keskitie: Tuhot jäävät maltillisiksi, vaikutus inflaatioon epäselvä
Viruksen kyvystä kiertää nykyisiä rokotteita ei vielä tiedetä varmuudella, mutta on epätodennäköistä, etteivät rokotteet auttaisi omikronia vastaan. Koronaviruksen kanssa on myös opittu elämään. Taloudelliset tappiot uusista epidemia-aalloista ovat jääneet aikaisempia pienemmiksi.
”Jos epidemia pahenee, syntyy silti väistämättä tuhoa. Keskitien skenaariossa se jää kuitenkin maltilliseksi ja keskittyy rajatuille toimialoille. Epidemian kiihtyminen nostaisi jälleen säästämisastetta ja kerryttäisi kotitalouksien pankkitalletuksia kulutuksen supistumisen kautta, mutta työttömyyden nousu olisi melko maltillista”, Appelqvist sanoo.
Kulutuksen rakenne painottuisi edelleen vahvemmin tavaroihin, eikä toistaiseksi nähtäisi korjausliikettä, jossa palvelut elpyisivät normaalitasolle. Maailmantaloudessa tavarakaupan painottuminen pahentaisi teollisen tuotannon pullonkauloja ja saattaisi kiihdyttää inflaatiota entisestään.
”Toisaalta suhdanteen heikkeneminen on omiaan laannuttamaan inflaatiota, joten on vaikea sanoa, mikä voima lopulta dominoi. Joka tapauksessa riskit ovat suuria, ja rahapolitiikan oikean mitoituksen löytäminen vaikeaa. Epävarmuus on näkynyt osakemarkkinoilla, jossa kurssit ovat sahanneet. Riskejä on tavanomaista vaikeampi hinnoitella”, Appelqvist sanoo.
